maanantai 8. maaliskuuta 2010

Ilmeisesti toissapäiväinen juoksulenkki aukaisi paikkoja, sillä tänään juokseminen luonnistui jo huomattavasti paremmin. Valitsin tällä kertaa reitin, joka oli sopivan tasaista maastoa, vaikka jokunen sopivasti sykettä nostava mäki eteen sattuikin. Juoksin yhtämittaisesti 36 minuuttia ja olo on tosi hyvä. Olen äärimmäisen ylpeä itsestäni, enkä vieläkään kunnolla sisäistä sitä, että puolen vuoden takainen minäni, joka hädin tuskin jaksoi juosta viittäkään minuuttia, käy nyt tunnin lenkeillä, joista vähintään puolet koostuu juoksusta.

Today is a good day to be me.

2 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen! On ihan tosi makeeta kun juoksu tai muu liikunta alkaa sujumaan ja kunto paranee! Ja sit ihmettelee miten ihmeessä joskus aikoinaan ei pystynyt juoksuaskelta ottamaankaan! :D

    VastaaPoista
  2. Juoksemisesta saa jotain ihan mieletöntä hyvänolontunnetta! Tuntuu että joka ikisellä juoksulenkillä ylittää itsensä ja kokee onnistuneensa, se on aika jees. :)

    VastaaPoista