Likkojen Lenkki on onnellisesti takana. Katille vielä kerran iso kiitos lenkki- ja illanviettoseurasta! Ehkäpä ensi kerralla blogimiittiin saadaan hieman runsaampi osallistujamäärä, hehee.

Lenkillä oli todella paljon porukkaa: jonkun juonnon yhteydessä korviin osui lukema kymmenestätuhannesta naisesta. Kojuilla oli hirmuisesti tunkua, mutta saihan sieltä kuitenkin menestyksekkäästi rohmuttua kaikkea ilmaiskrääsää Alpro Soya -juomista Nutrilett-maistiaisiin. Varsinainen lenkin jälkeen jaettu yllätyskassi oli kyllä oikea pohjanoteeraus. Kassista löytyi vain kauhea läjä mainoksia, pikkuruiset Canderel- ja hunajanäytteet, shampoo- ja hoitoainenäytteet, pefletti, Enni Mustosen pokkari, talouspaperia ja Tenoja. Kyllä! Kauhean pettymyksen jälkeen nyt lähinnä naurattaa.

Muuten tapahtuma oli tosi kiva ja sääkin osui kohdilleen. Lenkki kiersi Pyynikillä, missä oli todella kaunista ja talot ihania.



Gorilla oli eksynyt talon katolle jakamaan banaaneja nälkäisille lenkkeilijöille!


Varsinainen lenkki oli 7,5 kilometrin mittainen, mutta laskeskeltiin, että päivän aikana tuli käveltyä reippaasti yli 10 ellei jopa 15 kilometriä, minkä kyllä tunsi jaloissa. Maittavan ravintolaruoan ja yhden siiderin/lonkeron jälkeen olimmekin aika valmista kauraa ja sammuimme peiton alle kuin saunalyhdyt.

Likkojen Lenkin lisäksi viikkoon mahtui liikuntaa seuraavasti:


Alkuviikosta tuli käytyä juoksemassa, kun taas viikonloppu oli kävelypainotteinen. Tänään oli tarkoitus käydä sauvakävelemässä, mutta ensimmäisen kilometrin jälkeen koin jälleen kerran sauvatapaturman! Tällä kertaa hajosi aiemmin kunnossa ollut sauva. Taustalla on se, että kun kävin marmattamassa rikkoontuneesta sauvan kärjestä urheiluliikkeessä, kiva myyjä yritti vaihtaa piikin myös ehjään sauvaan. Kärki ei kuitenkaan ollut kuumentamisesta huolimatta irronnut, mutta nyt vaikuttaisi siltä, että kuumentaminen oli vahingoittanut sauvaa, sillä sauva katkesi kuumennuskohdasta. Voi jee. En millään jaksaisi mennä taas valittamaan. Joka tapauksessa uudet sauvat on nyt tavalla tai toisella saatava.

Kääk, jänistin keskiviikon läskipunnituksesta, koska olin syönyt ihan älyttömästi herkkuja edeltävän viikon aikana. Oli muutenkin jotenkin erilainen viikko, kun olin viikonloppuna reissussa ja alkuviikosta oli ystävä kylässä. Liikunta- ja syömisrutiinini horjuivat pahasti ja keskiviikkona oli sen verran pallokalamainen olo, että käytin veto-oikeuttani jättää punnituksen väliin. (Kuvalähde.)

Loppujen lopuksi olen kuitenkin päässyt ihan hyvin taas liikkumisen makuun, kun maanantaina ja keskiviikkona juoksin 7 kilometrin lenkit ja tänään 15 kilometrin lenkin. Huomenna menenkin taas ratsastamaan, lauantaina Likkojen Lenkille ja sunnuntaina voisin käydä joko lyhyen juoksulenkin tai sauvakävelemässä. Tiistain vapaapäivä saa riittää, sillä viime viikko oli sen verran kevyt.

Sain Lindalta mukavan haasteen, jossa on tarkoituksena kertoa neljä hyvää asiaa ulkonäöstään. Meillä laihduttajilla tahtoo olla tapana mollata itseämme, joten tämä haaste on oikeinkin oiva!

1. Minulla on pitkät, luonnonkiharat ja vahvat hiukset.
2. Nautin nykyään pituudestani (177 cm), kun ennen se tuntui rasitteelta, kun halusin vain piiloutua läskeineni kaikilta.
3. Rakastan juoksun myötä vahvistuneita jalkojani.
4. Vyötäröni on tullut kivasti esiin laihtumisen myötä.

Laitan haasteen eteenpäin Emmaliinalle, Katille, Tainalle sekä Tuulille!

Liikuntaviikko jäi vähän lällyksi. Minun oli tarkoitus ottaakin vähän kevennetympi viikko parin juoksujen suhteen aika raskaiden viikkojen jälkeen, mutta ei sentään ollut tarkoitus juoksemista jättää kuuteen kilometriin... No, kropalle ja päälle tekee ihan hyvää, että otan välillä iisimmin. Polvetkin kiittävät!


Sain rikkoutuneeseen kävelysauvaani uuden piikin. Kävin ruikuttamassa liikkeessä, josta ostin sauvat viime elokuussa, ja kiva myyjä laittoi rikkinäisen piikin tilalle uuden. Varsinainen sauvakävelylenkki jäi vähän tyngäksi, kun sain niskaani ukkoskuuron ja neljän kilometrin lenkistä juoksinkin viimeisen kilometrin ennätysvauhtia kotiin.

Lauantain ja sunnuntain olin siskoni perheen luona reissussa, ja lauantai kului perheen lasten kanssa ulkona möyrien. Hypin itseni hikeen trampoliinilla ja nakkelin puukalikoita nurin mölkyssä. Taidettiin olla hippaakin, missä räjähtävä voimani osoittautui taas kerran surkeaksi! Minusta ei ihan oikeasti tule pikajuoksijaa.

Nyt alkavalla viikolla pyrin liikkumaan entiseen malliin, ja suunnitelmissa on käydä jälleen juoksemassa 15 kilometrin lenkki. Ensimmäiset päivät tosin saattavat mennä vähän niin ja näin, koska ystäväni yliopistoajoilta tulee kylään maanantaista keskiviikkoon. Ei olla nähty varmaan sataan vuoteen, ja lenkkipolkujen sijasta tulee varmaan suunnistettua keskustan putiikkeihin.

Lauantaina on Likkojen Lenkin vuoro. Mikäli joku vielä innostuu lähtemään minun ja Katin kanssa lenkille, niin ei kun mukaan vaan!

Maaliskuu alkaa olla pulkassa, ja on siis perinteikkään kuukausiyhteenvedon aika.

Tässä kuussa haasteeni oli herkutella korkeintaan kymmenenä päivänä, ja yllättäen ne kaikki kymmenen päivää tuli käytettyä, heh. Omalla tavallaan herkkuhaasteesta oli hyötyä, koska pääsin irrottautumaan jokapäiväisestä herkuttelusta, joka helmikuun aikana alkoi taas hivuttautua takaisin arkeeni. Mutta toisaalta hamstrasin osaan noista kymmenestä herkkupäivästä enemmän herkkuja kuin olisin haasteettomana kuukautena tehnyt. Esimerkiksi eilen viikon virallisena Aino Ihana Maitosuklaa -päivänä mussutin lisäksi 150 grammaa irtokarkkeja (joista suurin osa suklaata), koska oli fiilis, että sai syödä oikein luvan kanssa. Eli herkkuhaaste antoi tilaa porsaanrei'ille ja niitä minä kyllä tehokkaasti käytinkin. Kaiken kaikkiaan herkkuhaaste oli kuitenkin toimiva ja auttoi minua.

Liikkumaan pääsin tehokkaammin kuin helmikuussa, mikä oli ihanaa. Oikea polvi juilii ajoittain, mutta vaikuttaa kestävän suht hyvin kunhan muistan pitää vapaapäiviä liikunnasta ja korvata osan hölkkälenkeistä kävelylenkeillä. Uudet lenkkarit luultavasti ja toivottavasti auttavat asiaa entisestään. Kuun liikunnat näyttävät tältä:

- juoksu 88,9 km
- kävely 57 km
- sauvakävely 38,4 km
- ratsastus 4 h 45 min

Yhteensä kilometrejä kertyi 184,3, mikä on hyvä tulos. Olen laskeskellut, että 150-200 kuukausikilometriä on minulle sopiva määrä. Tammikuussa liikuin 291,5 kilometriä, mikä johti kropan väsymiseen ja polven kipeytymiseen. Nyt olo on hyvä ja voimakas, ja huhtikuu mennään läpi samoin eväin.

Olen myös ruvennut merkkaamaan punnerrukset ylös kalenteriini, ja niitä kertyi tässä kuussa yhteessä 350 kappaletta, jei. Punnersin keskimäärin kolmena tai neljänä kertana viikossa 30 punnerrusta kerrallaan. Helmikuun punnerrushaasteesta oli siis pitkäaikaisempaakin hyötyä, sillä olen tykästynyt punnertamiseen ja ehdottomasti aion pitää sen jatkossakin mukana ohjelmistossa. Käsivarteni ovat parin kuukauden aikana kiinteytyneet ja kaventuneet kivasti.

Painon saralla maaliskuuhun mahtui kaksi huippuhetkeä: 23.3. painoindeksin 25,0 ja 30.3. normaalipainon saavuttaminen.

Ei siis lainkaan hullumpi kuukausi! Tästä on loistava jatkaa kohti kesää.

P.S. Muistakaa muuten Likkojen Lenkki 21.5. Tampereella. Tällä hetkellä minä ja Kati olemme osallistumassa lenkille, ja mukaan todellakin mahtuu lisää porukkaa! Tarkoitus on kiertää kävellen 7,5 kilometrin reitti näteissä Pyynikin maisemissa, ja illemmalla sitten mahdollisesti käydä syömässä jossain kivassa ravintolassa ja/tai nauttimassa lasillinen juomaa baarissa. Ihan kaikki ovat tervetulleita mukaan! Eikä haittaa vaikka joku tulisi kauempaakin, sillä voin tarjoita yöpymispaikan.

Ajattelin osallistua täällä Tampereella lauantaina 21.5. järjestettävään liikuntatapahtumaan Likkojen Lenkki, ja mietin kiinnostaisiko ketään teistä blogini lukijoista lähteä mukaan? Olisi nimittäin mahtavaa joskus tavata teitä kaikkia kasvokkain, ja mikä olisi kivempaa kuin tavata jonkin liikuntapahtuman parissa.

Tuntuu vähän höpsöltä lähteä tuohon tapahtumaan yksin, kun kyseessä ei kuitenkaan ole mikään juoksukilpailun tapainen juttu vaan päätarkoitus on kaiketi yhdessäolo. Olisi ihan huippua, jos saataisiin kerättyä porukka, jolla voisimme kiertää lenkin yhdessä. Eikä haittaa vaikka joku tulisi Tampereen ulkopuolelta, koska voin tarvittaessa tarjota majapaikan.

Löytyykö siis ketään osallistumisesta kiinnostuneita? :)