Minulla on jo useamman viikon ajan ollut henkisesti raskas olo yksityiselämässäni tapahtuvista seikoista. Olen ollut ja olen edelleen surullinen, ahdistunut, alakuloinen, epätietoinen. Tänään huomasin jälleen kerran miten paha olo herättää syömishimon.
Ruoka on aina ollut minulle se, johon turvautua. Se on ollut uskollinen ystäväni, joka täyttää minut eikä koskaan hylkää. Sisälläni heräsi valtaisa tarve käydä ostamassa kassillinen suklaata, jäätelöä ja keksejä ja viettää ilta sohvannurkassa niitä syöden. Ja unohtaen. Halusin edes hetken aikaa tuntea, mitä on olla kokonainen.
Kävin kaupassa. En ostanut mitään edellä mainituista tuotteista. Mutta oloni ei myöskään ole lainkaan parempi. Minulla ei ole aavistustakaan, millä saisin pois tämän tunteen, johon ennen auttoi syöminen.
Ruoka on aina ollut minulle se, johon turvautua. Se on ollut uskollinen ystäväni, joka täyttää minut eikä koskaan hylkää. Sisälläni heräsi valtaisa tarve käydä ostamassa kassillinen suklaata, jäätelöä ja keksejä ja viettää ilta sohvannurkassa niitä syöden. Ja unohtaen. Halusin edes hetken aikaa tuntea, mitä on olla kokonainen.
Kävin kaupassa. En ostanut mitään edellä mainituista tuotteista. Mutta oloni ei myöskään ole lainkaan parempi. Minulla ei ole aavistustakaan, millä saisin pois tämän tunteen, johon ennen auttoi syöminen.
Upsaa kuitenkin että tahdonvoimasi piti. Syöminen helpottaisi hetkeksi, paino sanalla "hetkeksi". Jokin muu puuha joka vapauttaa endorfiineja voisi auttaa, mikä on sinusta mielekästä? Itse teen palapelejä, sudokua, kakuroa, surffaan toisten blogeja... :-) ja syön, mutta yritän pysyä jossain kohtuudessa. Äsken söin vallan mainioita leipiä.
VastaaPoistaSe on totta, että vain hetken ajan ne herkut helpottaa, ja humpsis, huomenna on edessä ihan sama olo ja tilanne.
VastaaPoistaTämän illan selvitin nukkumalla pari tuntia ja nyt käyn läpi tietokoneen kovalevyn ja digiboksin tarjontaa. Tv-sarjat ovat aina olleet oivaa todellisuuspakoa, kun voi seurata muiden ihmisten ongelmia.
Söin myös perunapiirakoita! Ne on hyviä.
Nuo ovat todella vaikeita hetkiä. Ja vaikka miten tietää, että herkut tuottavat vain hetkellisen hyvän olon ja nautinnon, ja sitten morkkiksen ja katumisen, on todella vaikea vastustaa niitä.
VastaaPoistaHyvin selvisit kuitenkin vaikeasta tilanteesta.
Syömishimon voittaminen vaikeina hetkinä tulee varmaan olemaan minulle haaste koko loppuelämäni, sillä niin pinttynyt tuo toimintatapa minuun on. Mutta ehkä se helpottaa ajan myötä, toivottavasti ainakin. :)
VastaaPoista