Sain Sontsikselta tunnustuksen, Beautiful Blogger Awardin. Kiitos todella paljon! Asiaan kuuluu paljastaa itsestään seitsemän seikkaa:1. Opiskelen käännöstiedettä ja minun pitäisi valmistua tänä syksynä. Tähtään kaunokirjallisuuden kääntäjäksi, ja olin kesällä 2009 valtavan onnellinen saatuani työharjoittelupaikan eräästä kustantamosta, joka julkaisi ensimmäisen kääntämäni kirjan tämän vuoden keväällä.
2. Olen aikamoinen erakko. En juurikaan viihdy ihmisten seurassa, ja tarvitsen paljon tilaa, rauhaa ja omaa aikaa ympärilleni.
3. Rakastan yli kaiken reality-sarjaa Survivor. Jos sarjan tuotanto jonain päivänä lakkautetaan, tulen olemaan murheen murtama. Amerikoissa alkoi muuten eilen uusi, 21. kausi, joten syksy on pelastettu!
4. Unelmoin maailmasta, jossa ihmisen arvoa ei mitata rahan, työpaikan ja menestyksen perusteella. Haluan elää elämäni siten, että minulla on aikaa itselleni. Valitsen mieluummin vaatimattomamman palkkapussin, jos se takaa sen, että ehdin tehdä elämässäni muutakin kuin 40-tuntista työviikkoa.
5. Minulla ei ole ajokorttia, ja odotan kauhulla sitä päivää, jos kortista ja omasta autosta tulee minulle välttämättömyys, koska autokoulun käyminen 17-18-vuotiaiden ihmisten kanssa tulee olemaan harvinaisen karmea kokemus. (Tästä ei ole epäilystäkään!)
6. Olen kotoisin pieneltä ja jokseenkin konservatiiviselta paikkakunnalta ja pelkään, että sukulaiseni pitävät minua kummallisena, koska minulla ei ole vielä lapsia eivätkä ne kuulu lähitulevaisuuden suunnitelmiini - jos kuuluvat lainkaan. Lapset ovat mielestäni kertakaikkisen ärsyttäviä, ja niitä ärsyttävämpiä ovat ainoastaan aikuiset, jotka vihjailevat biologisesta kellosta ja vauvakuumeesta, jonka iskemiseltä ei kuulemma voi välttyä.
7. Rakastan kissaani, miesystävääni, pipoja, rauhallisia hetkiä, hevosia, kirjoja, musiikkia ja kevättä. Viime aikoina olen oppinut rakastamaan myös itseäni.
Tunnustuksen laitan eteenpäin Tainalle, koska hän jaksaa sisukkaasti pyrkiä tavoitepainoonsa. Hän on myös huomannut sen, että painonhallinnassa on kyse isommista ja tärkeämmistä asioista kuin vaa'an lukemista. Tunnustuksen saa myös Kristiina, koska hän on jo pitkään ollut hyvä ystäväni ja tiedän, että hän pystyy mihin vain, mitä hän itse haluaa.
Vaikka en oo pieneltä tai konservatiiviselta paikkakunnalta kotoisin, niin ymmärrän tuskasi tuon kutosen kohdalla!
VastaaPoistaVoi kiitos Quantina! Olen aivan sanaton tunnustuksestasi! Täytyykin heti alkaa miettiä noita 7 seikkaa...
VastaaPoistaP.S. Aivan mahtavaa, että SINUN kääntämäsi kirja on julkaistu. Itsekkin haaveilin joskus myöhäisteini-ikiäisenä kääntämisestä. Haaveenani oli kääntää suomeksi "Flowers in the Attic" (en tiedä oletko koskaan kuullut siitä?!). Nyt se olisi varmaan aivan kauhea kirja, mutta silloin se oli mielestäni "aivan mieletön"...! Olen siis lukenut ko.kirjan joskus 18 vuotiaana!
Kirsu: Jep, ei tuo asennevamma pelkästään pienten paikkakuntien ongelma tunnu olevan. On universaali käsitys, ettei nainen yksinkertaisesti voi olla haluamatta lapsia, yyh.
VastaaPoistaTaina: Sinä jos kuka ansaitset tunnustuksen. :)
Kääntäminen tuntuu kyllä omalta alalta ja on valtavan hyvä juttu, että minulla on tuo yksi käännöstyö jo opiskeluajalta alla. Toivon ja uskon, että se auttaa minua saamaan helpommin lisähommia. En ole tuosta mainitsemastasi kirjasta kuullut, mutta pitää varmaan ehdottaa julkaisua jollekin kustantamolle, jos sitä ei ole vielä suomennettu. :D
Tuo kirja, josta puhuin on kauhea! Tai nyt ajattelen niin, mutta 18v. se iski! Oli jenkeissä silloin jonkilainen teini "klassikko".
VastaaPoistaNyt muuten tuli ilmeisesti selitys kauniille suomen kielellesikin! Varmasti kääntäjä-koulutuksessa on myos sen opintoja?
Taina: Juu, ei kääntäjäopinnoissa pelkästään ulkomaisiin kieliin keskitytä ja toisaalta, niinhän sitä sanotaankin, että kääntäjän tärkein kieli on oma äidinkieli. :)
VastaaPoista