25

Voi veljet. Huippufiilis senkun jatkuu! Kävin tänään juoksemassa 15,6 kilometrin lenkin ja paras juttu on tietysti se, että polvi kesti vaikkei ihan sataprosenttinen ollutkaan. Mutta toinen loistojuttu oli, että juoksin lenkin aikaan 1:54:48 eli keskimääräinen vauhti oli 8,1 km/h. Se on minulle aika hiton hyvin, kun ajattelee, että pyrin juoksemaan puolimaratonin kolmeen tuntiin, mihin riittää noin 7 kilometrin tuntivauhti. Kunto on noussut ihan sikana, kerta pystyn taittamaan jo reilut viisitoistaa kilsaa kahdeksan kilometrin tuntivauhtia! Olen niin onnellinen! Polvivammailua seurannut juoksutauko taisi loppujen lopuksi tehdä kropalle kaikin puolin vain hyvää, vaikka pää meinasikin hajoilla tylsääkin tylsemmillä kävelylenkeillä.

---

Sitten The Biggest Loser -juttuja. Perjantain jaksossa nähtiin mielestäni yksi kauden ehdottomia kohokohtia (edellinenhän oli Daniel ja juoksumatto), kun Tara muiden kilpailijoiden hänelle antamista lisäpainoista huolimatta voitti koskemattomuushaasteen. Se on vain niin mieletöntä. Tara on huippu ja ihan idoli.

Tara, my girl, you definitely kick some serious ass!

(kuvalähde)

Siinä missä Daniel opetti minua uskomaan mahdottoman tekemiseen mahdolliseksi, Tara on opettanut minulle sen, että kaikista kateellisista ihmisistä ja heidän tielleni asettamista esteistä huolimatta ainut tehtäväni on ammentaa vastoinkäymisistä voimaa ja näyttää, ettei mikään eikä kukaan pysäytä minua.