Illat ovat vaikeinta aikaa. Riippumatta siitä, miten paljon ja mitä olen aamu- ja iltapäivän aikana syönyt, kello kuuden maissa mieliteko (nykyään) jäätelöön herää. Opettelin jossain vaiheessa televisiota katsellessa syömään litran jäätelötonkkia. Suursuosikikseni on vakiinnuttanut asemansa Aino Ihana Maitosuklaa -jäätelö, jota totta tosiaan syön sen 0,9 litran rasiallisen yhteen menoon. Kaloreitahan tässä herkussa on yhteensä 1431. Minulle on hyvin tyypillistä ajautua tapaan, jossa syön 1000-1500 kalorin edestä herkkuja päivittäin. Eniten minua hämmästyttää se, ettei minulla ole 15 kilogrammaa enempää ylipainoa. Tästä olen päätellyt sen, että muut syömiseni ovat määrällisesti hanskassa, ja että painoni vääjäämättä lähtee putoamaan, mikäli kykenen siivoamaan ruokavaliostani nuo ylimääräiset viikottaiset 7000-10 000 kaloria.
On uskomattoman vaikeaa ajatella pitkällä tähtäimellä. Olen niin kovasti aina halunnut olla hoikempi. Mutta pistäessäni itseni kova kovaa vasten havaitsen surukseni, että jäätelönhimo on aina jyrännyt alleen haluni laihtua. Mitä oikeasti haluan tältä elämältä? Viettää sen jäätelöä syöden ja onnen kestäessä niin kauan kuin purnukassa vielä jäätelöä piisaa. Vai tiedostaa päivittäin tehneeni keholleni ja mielelleni vihdoinkin jotain, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten.
Loppujen lopuksi elämässä on aina kyse valinnasta.
On uskomattoman vaikeaa ajatella pitkällä tähtäimellä. Olen niin kovasti aina halunnut olla hoikempi. Mutta pistäessäni itseni kova kovaa vasten havaitsen surukseni, että jäätelönhimo on aina jyrännyt alleen haluni laihtua. Mitä oikeasti haluan tältä elämältä? Viettää sen jäätelöä syöden ja onnen kestäessä niin kauan kuin purnukassa vielä jäätelöä piisaa. Vai tiedostaa päivittäin tehneeni keholleni ja mielelleni vihdoinkin jotain, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten.
Loppujen lopuksi elämässä on aina kyse valinnasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti