Mennyt viikko oli liikuntojen suhteen hieman rennompi kuin edellinen, mutta ihan kivasti tuli siitä huolimatta liikuttua. Tallille ja takaisin pyöräily jäi tällä viikolla väliin, kun sain autokyydin. Maanantain ja tiistain vapaapäivät tekivät muuten todella hyvää, sillä keskiviikon juoksulenkki sujui todella kevyesti ilman ainuttakaan valittavaa lihasta. Lenkkipolun mäetkin alkavat taittua koko ajan helpommin ja helpommin. Reidet tuntuvat hurjan vahvoilta ja tuntuu mahtavalta laittaa ne töihin.
Aiemmin juoksin 4,3 kilometrin perusmatkaa, mutta viime aikoina on ollut tarve juosta hieman pidempää lenkkiä, ja olenkin lisännyt lenkkipolun perään 1,7 kilometrin asfalttiosuuden, minkä seurauksena pyrin nyt juoksemaan kuutta kilometriä kerrallaan. Tuohon sitten vielä tulee lisäksi alku- ja loppukävelyt, jolloin lenkin pituudeksi tulee yhteensä 7,5 kilometriä. Välillä sitten pyrin juoksemaan pidemmän noin kymmenen kilometrin lenkin, eli eiköhän näillä eväillä kunto pysy kohdillaan. Tuntuu kyllä ihan uskomattomalta puhua ja suunnitella jotain tällaista. Yhä edelleen usein havahdun epäuskoiseen tunteeseen siitä, että ihanko oikeasti minä pystyn juoksemaan tuollaisia matkoja. Ihan uskomatonta.
Aiemmin juoksin 4,3 kilometrin perusmatkaa, mutta viime aikoina on ollut tarve juosta hieman pidempää lenkkiä, ja olenkin lisännyt lenkkipolun perään 1,7 kilometrin asfalttiosuuden, minkä seurauksena pyrin nyt juoksemaan kuutta kilometriä kerrallaan. Tuohon sitten vielä tulee lisäksi alku- ja loppukävelyt, jolloin lenkin pituudeksi tulee yhteensä 7,5 kilometriä. Välillä sitten pyrin juoksemaan pidemmän noin kymmenen kilometrin lenkin, eli eiköhän näillä eväillä kunto pysy kohdillaan. Tuntuu kyllä ihan uskomattomalta puhua ja suunnitella jotain tällaista. Yhä edelleen usein havahdun epäuskoiseen tunteeseen siitä, että ihanko oikeasti minä pystyn juoksemaan tuollaisia matkoja. Ihan uskomatonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti