Viikonloppu tuli jotenkin löysäiltyä aika tehokkaasti. Olen syönyt vaikka mitä ja aika vapaasti, ja lauantaina pidetyn liikuntavapaapäivän jälkeen olo olikin ihan superlössähtänyt. Miten sitä voikin saada olonsa ennätysajassa väsyneeksi ja veteläksi, kun pirteän ja elinvoimaisen olotilan saavuttaminen tuntuu vaativan hulluna tekemistä ja keskittymistä?
Olen huomannut, että vapaapäivien jälkeen on kaikkein vaikeinta lähteä uudestaan liikkeelle. Olin eilen eli sunnuntaina ihan väsyksissä ja ajatus lenkkeilystä sai valloilleen hurjan haukotuscombon. No, silloin on kaikkein tärkeintä lähteä lenkille kun sitä kaikkein vähiten haluaisi eli ei muuta kuin tulta päin. Lenkin ensimmäinen puoli tuntia oli kuin tervassa rämpimistä: niveliä kolotti, lihakset olivat tönköt ja henkinen puolikin rakoili. Vaan sitten jokin ääni kuitenkin hokee mielessä, että luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Sen voimin töpsyttelin tönkköjalkoineni eteenpäin kunnes lopultakin keho heräsi eloon. Se on muuten mahtava tunne, kun lihakset yhtäkkiä löytävät jouston ja voiman, ja eteneminen muuttuu ikään kuin automaattiseksi ja pystyy ajattelemaan muutakin kuin seuraavaa askelta ja että jaksaako sen ottaa. Loppujen lopuksi hölkkäsin 11,4 kilometrin lenkkini ja kieltämättä olo oli lenkin jälkeen varsin kelpo verrattuna lenkkiä edeltävään tilaan.
Viikon liikunnat ylipäätään näyttivät tältä:
Tänään on tammikuun viimeinen päivä ja ajattelin käydä vielä kerran hölkkäämässä tuon 11,4 kilometrin lenkin. Kuun vaihtumisen myötä onkin tarkoitus kasvattaa lenkin mitta 14 kilometriin ja jännittää vähän. Toisaalta 11,4 kilometriä on taittunut suhteellisen helposti, joten eiköhän tuo pidempikin matka.
Mitä tulee painon pysymiseen alle 80 kilon tällä viikolla, niin apua, en tiedä. Mutta jos tulee plussaviikko niin sitten tulee. Onpahan sitten mitä pudottaa seuraavalla viikolla.
Tuo liikuntamäärähän on ihan mieletön tulos! Saa oikein itsekin inspiraatiota kun näkee kuinka toinen jaksaa ja viitsii. Itse olen niin "talviarka" että pienikin lumihiutale saa joskus muuttamaan liikuntasuunnitelmia. Suuri ongelma on etten edes omista oikeita talvivaatteita, siis sellaisia joilla voisi ulkona liikkua mukavasti. Aina vain ajattelen että hankin ne sitten kun kutistun vielä vähän.
VastaaPoistaToivottavasti ensi (tai siis tämä) kuu menee sinulla samaa tahtia kuin mitä tammikuu!
Chaos Perfectica: En minäkään olisi uskonut syksyllä, että vuoden kylmimpinä kuukausina liikkuisin tällaisia määriä, mutta jotenkin sitä vain innostuu ihan oudoista asioista. Kannattaa tosiaan panostaa edes jonkinlaisiin talvivaatteisiin. Minä olen liikkunut jossain ikivanhoissa valtavan kokoisissa tuulihousuissa ja numeroa liian isossa soft shell -takissa. Lidlistä ostin 25 eurolla laskettelutakin, jolla olen vallan hyvin pärjännyt kovemmilla pakkasilla ja tallilla. Juoksupaidatkin ovat Lidlistä noin 10 euron kappalehintaan. Eli ei se nyt niin viimeisen päälle ja kaikkein kalleinta tarvitse olla. :)
VastaaPoistaLiikuntailoa sinullekin täksi kuuksi ja tietysti jatkoon myös!