Viikko on jälleen takana ja on liikuntakoosteen vuoro:
Kohokohta oli tietysti tiistain 19,5 kilometrin juoksulenkki, jonka jälkeen loppuviikko menikin palauttavan liikunnan ja vapaapäivien merkeissä. Keskiviikkona ja lauantaina en muuta liikuntaa nimittäin harrastanut kuin punnerrukset.
Perjantaina kävin rauhallisen ja lyhyen lönkyttelylenkin. Päälle tekee välillä tosi hyvää, kun ei vaadi itseltään mitään nopeus- tai matkaennätyksiä. Hölkkäilin oikeastaan niin hiljaa kuin osasin ja oli kivaa!
Tänään oli tarkoitus käydä juoksemassa, mutta oikea polveni on tuntunut viime päivät vähän omalaatuiselta, joten katsoin parhaaksi käydä vain sauvakävelemässä. Se oli varmaan tuo tiistain pitkä lenkki, joka ärrytti polven. Pitää nyt ottaa iisisti ja huilia. Olenkin miettinyt, että polvi on kestänyt viime aikoina tosi hyvin, mutta osasihan se sitten lopulta ilmoitella itsestään. Lenkkarien vaihto vei polvivaivat käytännössä kokonaan pois, mutta luulen, että tuo pitkä lenkki väsytti lihaksia sen verran paljon, että nivelet joutuivat sitten liian kovalle koetukselle. No, lepoa ja kävelyä nyt sitten vain.
Ensi viikolla pääsenkin taas palaamaan hevosen selkään, mikä on ihanaa. Vähemmän ihanaa on se, että on aika siirtyä 100 punnerruksen neljännelle treeniviikolle. Jaiks.
Kohokohta oli tietysti tiistain 19,5 kilometrin juoksulenkki, jonka jälkeen loppuviikko menikin palauttavan liikunnan ja vapaapäivien merkeissä. Keskiviikkona ja lauantaina en muuta liikuntaa nimittäin harrastanut kuin punnerrukset.
Perjantaina kävin rauhallisen ja lyhyen lönkyttelylenkin. Päälle tekee välillä tosi hyvää, kun ei vaadi itseltään mitään nopeus- tai matkaennätyksiä. Hölkkäilin oikeastaan niin hiljaa kuin osasin ja oli kivaa!
Tänään oli tarkoitus käydä juoksemassa, mutta oikea polveni on tuntunut viime päivät vähän omalaatuiselta, joten katsoin parhaaksi käydä vain sauvakävelemässä. Se oli varmaan tuo tiistain pitkä lenkki, joka ärrytti polven. Pitää nyt ottaa iisisti ja huilia. Olenkin miettinyt, että polvi on kestänyt viime aikoina tosi hyvin, mutta osasihan se sitten lopulta ilmoitella itsestään. Lenkkarien vaihto vei polvivaivat käytännössä kokonaan pois, mutta luulen, että tuo pitkä lenkki väsytti lihaksia sen verran paljon, että nivelet joutuivat sitten liian kovalle koetukselle. No, lepoa ja kävelyä nyt sitten vain.
Ensi viikolla pääsenkin taas palaamaan hevosen selkään, mikä on ihanaa. Vähemmän ihanaa on se, että on aika siirtyä 100 punnerruksen neljännelle treeniviikolle. Jaiks.
Sarjassamme Aivan älyttömiä kysymyksiä kysyisin, onko ratsastuksessa jokin painorajoitus? En niin hirveästi tykkää hevosista enkä varmaan ratsastamisestakaan sitten mutta olen kuullut, että ratsastus auttaisi tasapaino-ongelmiin. Vai mitä luulet?
VastaaPoistaSari: Painorajat riippuvat ihan täysin hevosen rodusta. Pienten ponien tai kevytrakenteisten hevosten selkään ei tietenkään voi ylipainoista aikuista laittaa. :) Kannattaa soitella rohkeasti ratsastuskouluihin ja ilmoittaa suoraan oma painonsa, niin sieltä kyllä osaavat sanoa, löytyykö sopivankokoista hevosta. Itse ratsastin aikoinaan yli 90-kiloisena esim. puoliverisillä ja suomenhevosilla. Ratsastaminen kyllä kehittää tasapainoa, mutta jos olet sitä mieltä, ettet tykkää hevosista niin en ole varma, onko laji sinulle oikea, koska hevosen kanssa toimiessa parhaaseen lopputulokseen pääsee, jos onnistuu luomaan yhteyden eläimen kanssa. Toki kannattaa kokeilla ja ilmoittautua vaikka aikuisten alkeiskurssille, sitä ei tiedä vaikka hevoskärpänen puraisi oikein kunnolla! Hevoset ovat myös terapeutteina kultaakin kalliimpia. :)
VastaaPoistaKiitos, täytyy katsoa olisiko lähistöllä ratsastuskoulua. Tai sitten keksiä jokin muu laji, jossa tasapaino kehittyisi.
VastaaPoistaSari: Ratsastus on kokeilemisen arvoinen laji. Kaikille hevoset eivät ole se juttu, mutta kannattaa varautua, että ne saattavat myös viedä sydämen mennessään. :)
VastaaPoista