maanantai 15. marraskuuta 2010

Perjantain öllötysolosta on nyt selvitty ihan kiitettävästi, eikä syöpöttely jatkunut perjantaita pidemmälle. Lauantaille suunnittelin juoksulenkkiä, joka kuitenkin siirtyi sunnuntaille. Mutta ei sillä sinänsä ole väliä, koska ajattelin joka tapauksessa pitäväni toisen päivän vapaata. Viikon liikunnat näyttivät muilta osin tältä:


Tiistain sauvakävelylenkki nahistui lyhyeksi kävelylenkiksi, ja perjantain "tallille ja takaisin" -liikunnat jäivät väliin, kun sain autokyydin. Vastapainoksi juoksulenkeillä oli mukavasti mittaa, minkä seurauksena sunnuntai-iltana juoksuhaastetta olikin takana jo 50,1 kilometriä.

Olen löytänyt uuden vakiolenkin, joka on 8,4 kilometrin mittainen. Kävin tänäänkin hölkkäilemässä kyseisen lenkin, joten juoksuhaasteesta on nyt taitettu 58,5 km eli varsin hyvältä näyttää! Taisin kyllä valita haasteelle ajankohdaksi melko kiehtovan kuukauden, sillä marraskuu ei taida loistaa vuoden hehkeimpänä kuuna sään ja kelien puolesta. Milloin tiet ovat jäässä, milloin loskassa ja milloin vesilätäköiden miinoittamat... No, pysynpähän kurjissa sääoloissakin liikkeellä, ja kynnys tekosyiden keksimiselle on varsin korkea nyt kun olen päättänyt haasteen läpi vetää, vaikka se olisi viimeinen tekoni. Eikä energian hakeminen juoksemisesta ole varmaan se huonoin tapa selvitä vuoden pimeimmästä kuukaudesta.

6 kommenttia:

  1. Mielenkiinnolla seuraan juoksuhaastettasi, hyvin näyttää edistyvän!! :)

    VastaaPoista
  2. Marraskuu tuntuu ihan hirveältä, joten totisesti nostan hattua tälle mahtavalle juoksu-urakallesi!

    VastaaPoista
  3. Marraskuu on ihan hyvä kuukausi! :) Kohta vuoden enemmän tai vähemmän tasaisesti juosseena totean kyllä, että harvoin meillä ihanteellinen juoksusää on. Välillä tulee räntää ja välillä vettä (ja viime kesänä oli peräti ajoittain liian kuumakin :)), mutta kyllä niistä varusteilla selviää. Ja siinä osut vähintäänkin naulan kantaan, että energiaa juoksu antaa ja sitä tähän pimeyteen tarvitaan!

    Mahtavasti tavoitteesi lähenee!

    hengessä mukana TM

    VastaaPoista
  4. Bella: Yllättävän helposti kilometrit ovatkin kerääntyneet. :)

    Taina: Voisin kuvitella, että olo olisi huomattavasti apeampi, jos pysyttelisin neljän seinän sisällä. Sateella ja loskalla voi siis olla piristäväkin vaikutus! :D

    TM: Voi olla juu, että tammikuun pakkasilla kaipaan marraskuun nollakelejä! Ja se on totta, että koskaan ei tunnu olevan hyvin... Mutta ei niihin kesällä hiestä läpimärkiin paitoihin tai syksyn sateissa ryvettyneisiin lenkkareihin kuole. Positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat.

    VastaaPoista
  5. uu, pitää itekin koklata tollasta haastetta!
    tolla määrällä juokset ens kesänä vähintään puolikkaan! ja todellakin marraskuu on säänkin puolesta aika haasteellinen, peukku.
    itse juoksin tänä syksynä paljon vähemmällä harjoittelulla puolikkaan. tietysti olin aika häntäpäässä, mutta juostua tuli! ja vielä oma tavoitekin tuli alitettua 10minuutilla :D

    onks sulla jokin millä mittaat matkasi? mun sykemittariin sais sellasen matkamittarin, mut maksaa jotain 90e niin en oo viel raaskinut! kun sykemittarikin oli jo 200e niin en heti viittinyt laittaa tollasia summia.

    ja vitsit en uskois noista kuvista, et painat ton verran. näytät hyvältä!mut oot niin pitkä.

    hei ja mullekin tulee ahmimiskohtauksia (viitaten tuohon edelliseen postaukseesi) edelleen, vaiks oon laihduttanut vuoden (-25kg) ja kohta ollaan normaalipainossa, about 5kg viel. mut ei siitä vaan pääse kovin helpolla. ja ei kannata kieltää mitään ! ja noilla juoksumäärillä kulutat parit ainoboxit ja suklaalevyt kevyesti!

    tsemppia!

    t.anni

    VastaaPoista
  6. Anni: Kannattaa kokeilla haastetta, antaa kivasti lisäpotkua ja -motivaatiota treenaamiseen. :) Olen salaa pohtinut, josko ensi vuonna osallistuisin puolimaratonille, mutta jotenkin ajatus pelottaa ja jännittää. En varmaankaan ole vielä täysin päässyt eroon läski-identiteetistäni, jonka mielestä kaikki juoksemiseen liittyväkin on hulluutta. Osallistuminen juoksutapahtumaan olisi jollain tavalla virallinen todistus uudesta minästäni, ja ajatus tuntuu hurjalta!

    Mittaa juoksumatkani ihan vain Eniron karttapalvelusta sadan metrin tarkkuudella. Sykemittarini on niin basic kun vain olla ja voi, ettei sillä mitata kuin aikaa. :)

    Joo, ei nuo ajoittaiset suklaa- ja jätskimässingit tunnu laihdutusta pilaavan. Tuntuu oikeastaan että niitä tarvitsee, jotta pää jaksaa mukana laihdutuksessa.

    Tsemppiä sinullekin ja onnittelut mahtavista saavutuksista sekä juoksun että painon saralla! :)

    VastaaPoista