25

Eilinen superahdistus on helpottanut, ja kuten ounastelinkin, pitkä lenkki teki tehtävänsä, ja olo on taas vähän enemmän kuin voittajalla. Kävin siis tarkalleen ottaen 17,3 kilometrin lenkin rauhalliseen hölkkätahtiin. Uskomatonta, mihin kehoni nykyään pystyy. Aerobinen kunto piti hyvin pintansa, mutta jalat meinasivat hyytyä parin viimeisen kilometrin aikana. Kahden tunnin kohdalla tuli sellainen henkinen lukko, että hetkinen, pisimmillään koskaan olen juossut kahden tunnin mittaisen lenkin eli nyt pitäisi lopettaa. Mutta hei, kaikki mikä on aloitettu viedään myös loppuun. Lopullinen aika oli 2:21:34, ja laskeskelin että samalla tahdilla puolimaraton taittuisi suurin piirtein aikaan 2 h 50 min. Eli hyvin menee!

Keskiviikkona 15.6. pystyisi testaamaan Varala Maratonin reitin. Puolimaratonin reitti koostuu kahdesta 9,6 kilometrin lenkistä (täyden matkan juoksijat menevät tuon luonnollisesti neljä kertaa) sekä lähtö-/maalisuorasta. Testijuoksu olisi siis pituudeltaan 11,4 kilometriä, ja ajattelin, että olisi hyvä käydä kiertämässä tuo reitti, ettei se olisi aivan vieras sitten varsinaisella H-hetkellä. Lähinnä minua kiinnostaa reitin mäkisyys, vaikka tapahtuman sivustolla lupaillaankin, että tänä vuonna reitti olisi kevyt ja nopea. Maraton juostaan siis aivan toisella puolella kaupunkia kuin missä minä asun, joten tienoo ei oikeastaan ole tuttu muulta kuin Likkojen Lenkiltä, joka kiersi hyvin pieniltä osin samoja reittejä kuin missä maraton tullaan juoksemaan. Mikäli en tuohon yhteiseen testijuoksuun pääse, niin ainahan sen reitin voi kartan kanssa käydä itsekseenkin katsastamassa.

Pitkän lenkin lisäksi menneen viikon liikunnat näyttivät tältä:

Näyttää, etten ole levännyt yhtään! No eilinen oli ainakin käytännössä ihan puhdas vapaapäivä, kun ähistelin pelkät punnerrukset. Keskiviikkona punnersin lauantain tapaan 30 kertaa, mutta jostain syystä ne eivät näy kunnolla tuossa HeiaHeian klipissä. Alkuviikko meni nätisti palauttavan liikunnan merkeissä, torstaina kävin reippaan juoksulenkin ja perjantaina ratsastamassa.

Nyt on hyvä fiilis, eikä oikeastaan tunnu, että kroppa olisi joutunut liian koville. Polvetkin tuntuvat olevan ihan kunnossa. Tulevasta viikosta kuitenkin tulee joka tapauksessa helpompi, sillä ensi viikonloppu menee vanhan nettipeliporukan kanssa miitissä. En ole muuten nähnyt niitäkään ihmisiä vuoteen, joten on ihan kiva mennä paikalle edelliskesää 10 kiloa hoikempana. Kuten suurin osa ihmisistä, he eivät ole koskaan nähneet minua normaalipainoisena ja näin hyvässä kunnossa. En nyt usko tai odota, että kukaan tekee siitä minkäänlaista numeroa tai välttämättä edes mainitsee, mutta minulle nämä ovat jotenkin niin mullistavia juttuja.