29.8.2009
Paino noin 96 kg
Porin juoksukoulun ensimmäinen tehtävä: Kävele 5 min, juokse 2 min. Pidä pieni tauko, käänny takaisin ja toista harjoittelu kotimatkalla.
4.9.2011
Paino 76,9 kg
Tehtävä: Juokse puolimaraton.
Ja minä juoksin. Virallisia tuloksia ei ole vielä tullut, mutta omalla kellollani sain loppuajaksi 2:43:38. Olen ihan älyttömän tyytyväinen! Keskimääräinen vauhtini oli noin 7,8 km/h, ja ylitin kyllä kaikki odotukseni. Tavoitteenihan oli juosta matka kolmeen tuntiin, ja vaikka salaa tietysti aina toivoo, että jos sitä vähän nopeammin, niin päivän kunto on kuitenkin suuri kysymysmerkki siihen asti, kunnes lopulta on aika lähteä juoksemaan.
Onnistuin menneellä viikolla ilmeisesti tasapainottamaan liikunnan ja levon täsmälleen nappiin, sillä lähtöviivalla kroppa oli rento mutta energinen. Matkan ensimmäinen puolikas sujuikin helposti. Toisella puoliskolla jaloissa alkoi painaa, mikä luultavasti johtui pitkien matkojen rutiinin puutteesta. Henki kulki hyvin, mutta lihakset tosiaan alkoivat hyytyä. Viimeiset viisi kilometriä olivat haastavia, mutta jatkoin juoksemista tasaista tahtia, ja kilometri kilometriltä maali lähestyi. Varsinkin viimeinen kilometri oli rankka, sillä se oli aika ilkeää ylämäkeä. Mutta toisaalta siinä vaiheessa tiesin, että olin niin lähellä maalia, että voimia ei tarvinnut enää säästellä, vaan saatoin puristaa kaikki mahdolliset viimeiset voimanrippeet kehostani.
Maalia edeltänyt loppuspurtti jäi 100 metrin mittaiseksi, sillä siinä ylämäessä en yksinkertaisesti kyennyt muuta kuin pistämään tossua toisen eteen ilman sen kummempia turbovaihteita.
Sää oli tosi nätti ja aurinko paistoi. Henkilökohtaisesti vähän pilvisempi keli olisi ollut mieluisampi, mutta onneksi mennään jo reilusti syksyn puolella, eli mistään varsinaisesta helteestä ei ollut kyse. Join joka ikisellä huoltopisteellä joko vettä, mehua ja/tai urheilujuomaa, ja parilta pisteeltä nappasin mukaani banaaninpätkän. Niiden voimin jaksoin juosta matkan ilman mitään äkkihyytymisiä.
Erityismaininta pitää antaa lukijalleni Akulle, joka tuli moikkaamaan, ja oli tosi kivaa tavata hänet kasvokkain. Kiitos seurasta ja toivottavasti nähdään viimeistään vuoden päästä uudestaan puolimaratonilla!
Olo on nyt tosi hyvä. Olen tullut kahden vuoden takaisesta niin älyttömän pitkän matkan. Olen niin kiitollinen itselleni siitä, että silloin joskus uskalsin yrittää muuttaa elämäni, ja vaikka välillä olen ottanut askelia taaksepäin, en ole luovuttanut vaan olen jatkanut matkaani. Tänään tunnen sen vahvemmin kuin koskaan, miten suurenmoinen minä olen. Asetin itselleni tavoitteen, ja toteutin sen hymyillen ja onnellisena.
 |
| Kuva on kehno, mutta mitali sitäkin hienompi! |
Kiitos teille kaikille lukijoille, kun olette kulkeneet kanssani ja kannustaneet ihanin sanoin. En halua sanoa mitään muuta kuin että jos teillä on unelma, pitäkää siitä kiinni ja toteuttakaa se. Vaikka se tällä hetkellä tuntuisi mahdottomalta, rohkeudella ja suurella sydämellä teette siitä mahdollista.
M A H T A V A A! Onnea hirmuisesti onnistuneesta suorituksesta! Sinunn blogisi inspiroi minua, muutos on mahdollista!
VastaaPoistaKiitokset! Minunkin mielestä oli oikein mukava tavata kasvokkain :) Lähtöhetkeä edeltävää jännitystä helpotti kummasti, kun oli joku, jonka kanssa höpötellä. Mieltäni lämmittää suuresti, että olet valmis suunnittelemaan jo ensi vuoden osallistumista. Toivottavasti muillekin ensikertalaisille jäi yhtä hyvä mieli. Kukapa meistä tahtoisi olla yksinkertainen puolimaratoonari ;)
VastaaPoistaEn osaa edelleenkään sanoin kertoa, kuinka suuri motivaattori minulle olet. Aivan uskomatonta! Epätoivon hetkillä yritän muistaa, että ne ovat niitä hetkiä, jotka kasvattavat ihmistä. Sinä, jos joku, olet todistanut sen, että ainut este ihmisen teoille, on oman pään sisällä. Jos vain uskoo itseensä, niin kuka tahansa meistä voi valloittaa Mount Everestin.
Onnittelut upeasta saavutuksesta!
Oi ihanaa! Onnea hienosta saavutuksesta! Olet niin älyttömän mahtavan reissun tehnyt kahden(?) vuoden aikana, sekä nyt tuolla marathonilla!
VastaaPoistaNo mikäs nyt tavoitteeksi?
Brego: Kiitos hurjasti! :) Olin koko elämäni ollut pullukka ja isokokoinen, ja epäilin olisiko minun edes mahdollista olla normaalipainoinen. Mutta kun rupesin juoksemaan, muutuin sekä sisäisesti että ulkoisesti. Joten muutos todellakin on mahdollista eli ei muuta kuin eteenpäin vain. :)
VastaaPoistaAku: Naama on tällä hetkellä kuin Naantalin aurinko, joten eiköhän tästä vielä jossain vaiheessa ole uudelle puolimaratonille pinkaistava. :) Aika kuorruttaa kaiken lisäksi muistot mukavasti kullalla, eikä se loppunousukaan enää vähän ajan päästä muistu niin kurjana kuin se oli. :)
Ihana kuulla, että olen blogini kautta onnistunut motivoimaan sinua. Kun aloitin pitämään blogiani, en olisi voinut kuvitellakaan mitään sellaista tapahtuvan, joten kiitos. :)
Ja tuo on niin totta, että kukaan muu ei estä meitä kuin me itse. Joten ei muuta kuin motataan sisäistä ämpyräämme käkättimeen ja annetaan itsellemme mahdollisuus olla parhaita! :)
iive: Kiitos paljon! :) Juu, melko tarkalleen kaksi vuotta aloitin matkani, ja nyt kun peilaan noita vuosia taaksepäin, olen niin onnellinen ja ylpeä itsestäni. :) Kaikkein tärkein muutos on ollut se, että olen oppinut arvostamaan itseäni muuten kuin vaa'an lukemien perusteella. Hei, ihan sama vaikka ahteri vähän hyllyisikin, sillä hitto soikoon, jos se hyllyy puolimaratonin tahdissa, niin hyllyköön. ;)
Tällä hetkellä tavoitteeni on vain nauttia elämästä, jatkaa juoksemista ja hymyillä joka päivä. :)
En voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, miten onnellinen olen puolestasi! Inspiroit myös minua jaksamaan juosta yhä enemmän ja enemmän omien voimavarojeni puitteessa opetelemalla kuuntelemaan omaa kehoa yhä paremmin ja paremmin. Ihailen päättäväisyyttäsi ja kiitos taas muistutuksesta, että meidän kehittymisemme esteenä olemme me itse, ei kukaan muu! Sylintäydeltä onnitteluja täältäkin!
VastaaPoistaOIOI, ONNEA QUANTINA <3!
VastaaPoistaMahtavaa! hienoa! Upeaaa!
sinä teit sen :)
Oi, Q! Nousi ihan kyyneleet silmiin, kun luin puolimaratonikertomuksesi, niin onnellinen olen puolestasi! Ihan loistavaa!
VastaaPoistaOlet idolini ja todellakin inspiraation lähde (ja vertaistuki selkäasioissa :))Kiitos taas!
Vautsi, onnea tosi paljon! Se on ihana tunne kun ihan itse saavuttaa jotain. :-) Aivan uskomatonta!
VastaaPoistaPeeKoo: Kiitos onnitteluista ja kauniista sanoista! Kannattaa haastaa itsensä ja koetella rajojaan, sillä sen jälkeen kaikki on mahdollista. Treeni- ja juoksuiloa oman puolimaratonisi saavuttamiseen!
VastaaPoistablueberry: Kiitos miljoonasti!
TM: Ihanaa, kiitos. :) Selkäongelmat ovat saattaneet hidastaa meitä matkalla, mutta kyllä puolimaratonin pystyy vaikka vähän könkäten juoksemaan. Pidä unelma elossa!
Kupariperhonen: Kiitos! Kieltämättä on ihan mieletöntä saavuttaa jotain, johon ei koskaan aiemmin uskonut olevan tarpeeksi rahkeita. Nyt tuntuu, että pystyn ihan kaikkeen. :)
Upeeta ja mahtavaa, onnittelut tavoitteen saavuttamisesta :).
VastaaPoistaMari: Kiitos! :)
VastaaPoistaEi voi muuta sanoa kuin että UPEATA! :) Olet kulkenut (ja juossut, hehe) pitkän ja varmasti välillä kivisenkin matkan viime vuosien aikana, mutta onnistuit silti! :) Isot onnittelut!
VastaaPoistaLaotsen mukaan "Tuhannen kilometrin taival alkaa yhdestä askeleesta". Sinä osoitit sen todeksi. Lämpimät onnittelut huikeasta onnistumisesta!
VastaaPoistaOlen vaikuttunut meidän blogisiskojen vahvuudesta, sisukkuudesta ja päämäärätietoisuudesta! Meissä on voimaa, joka heijastuu ulospäin ja tekee unelmistamme mahdollisia <3
Manna: Kiitos! Meno ei ole aina ollut pelkkää myötämäkeä, mutta pääasia on, ettei luovuta. Pitää vain aina ottaa yhtä taaksepäin otettua askelta kohti kaksi askelta eteenpäin. :)
VastaaPoistaKaneli: Kiitos paljon! :) Meissä kaikissa tosiaan asuu sisukas taistelija. Se pitää vain uskaltaa päästää vapaaksi ja loppu on historiaa.