En harrasta yleensä (lue: koskaan) ruokapostauksia, koska ne ovat mielestäni hiton tylsiä, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen.
Aamulla (tai milloin nyt satun heräämään) juon ensimmäiseksi 0,5-1 litraa vettä. Siitä on tullut tapa, sillä yön jäljiltä kroppa tuntuu pysähtyneeltä ja tunkkaiselta, ja vedellä aineenvaihdunta lähtee taas hyvin käyntiin. Varsinaiseksi aamupalaksi syön neljän viljan puuroa ja reippaasti raejuustoa.
En pysty elämään ilman lämmintä ruokaa. Jos en päivän aikana saa lämmintä ruoka-annostani, tuntuu että päivässä on mennyt jokin pieleen. Ehdoton lempparini on pestopasta, kikherneet ja jääsalaatti fetajuustolla. Voisin oikeasti syödä sitä joka päivä ja itse asiassa syönkin aina siihen asti, kunnes miesystäväni tulee siihen johtopäätökseen, että voisin syödä välillä jotain muutakin ja kokkaa meille jotain hyvää. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ei näy fetajuustopakettia, mutta tykkään syödä Arla Apetinan 8-prosenttista palafetaa, jonka aina pilkon erilliseen rasiaan. Ja sori karppaajat, jos silmänne vuotavat verta, mutta minä tykkään pastasta ja sitä pitää olla paljon!
Iltapala koostuu maustamattomasta jogurtista, kahdesta kiivistä ja banaanista. Makeutta lisään jogurttiin vaahterasiirapilla, nams. Sörssään sekaan myös reilusti vehnäleseita sekä mysliä.
Edellä maininut kolme ateriaa siis muodostavat päivittäisten ruokailujeni rungon. Niiden lomassa syön tarpeen mukaan näkkäriä ja hedelmiä. Nyt kaupasta saa taas minimandariineja eli satsumia ja klementiinejä, joten niitä on tullut puputettua. Näkkärin päällä käytän pelkästään Ingmariini Merisuola -levitettä, sillä se on niin hyvää, ettei juustoa todellakaan kaipaa! (Yleensä muuten kaapistani löytyy Ryvitan auringonkukansiemennäkkäriä, mutta sitä ei edellisen näkkäripaketin ostoreissulla ollut kaupassa, joten ostin tuota seesaminsiemenversiota.) Lisäksi juon päivän aikana noin litran rasvatonta maitoa ja runsaasti vettä.
Ruokailuni eivät siis todellakaan aina noudata tätä kaavaa, vaan välillä tulee syötyä muutakin (esimerkiksi jäätelöä, hah). Mutta tätä ruokailurunkoa pyrin yhtä kaikki noudattamaan päivittäin. Tykkään, että minulla on eräänlainen ruokapilari, johon tukeutua ja jonka tiedän olevan minulle hyväksi.
Hah, karppaajille osoitettu kommentti oli ihan paras :D Itse en ymmärrä karppaajia alkuunkaan..
VastaaPoistaKatjaEmilia: No juu. :) Onhan moni karppaaja saanut apua ruokavaliostaan (minuakin leivästä luopuminen on auttanut), mikä on hieno juttu, mutta joiden karppaajien fanaattisuus menee yli, kun tungetaan sitä omaa ruokavaliota muiden naamalle kuin uskontoa.
VastaaPoistaOlen saanut yliannostuksen karppausta, siitä kun jauhetaan niin täällä blogimaailmassa, facebookissa, teeveessä, radiossa, lehdissä, ihan joka paikassa.. Huh huh, sanon minä ja syön onnellisena puhdasta, hyvää suomalaista ruokaa, mm. perunaa ja leipää :)
VastaaPoistaTokihan jokainen saa syödä mitä haluaa. Ja eka kommenttini oli huumoripitoinen, ettei nyt kukaan vaan tästä vedä hernettä nenään :D
Tosi mielenkiintoinen postaus. Tärkeintä on löytää se ITSELLE sopiva ruokavalio, jonka kanssa voi elää suurimman osan ajasta.
VastaaPoistaKatjaEmilia: Vähän samat fiilikset joo, että karppausta tulee ihan joka tuutista. Joko sitä hehkutetaan, tai sitten sitä mollataan. Olisivat ihmiset vain hiljaa ja keskittyisivät omaan oloonsa ja syömisiinsä ja antaisivat muiden syödä mitä tahtovat - oli se sitten hiilihydraattia tai proteiinia ämpärikaupalla. Tai molempia sopivassa suhteessa. :)
VastaaPoistaTaina: Tuo on totta. Itselleni esim. karppaus "ankarimmassa" muodossa ei sovi, koska en syö punaista enkä siipikarjan lihaa. Kalaa taas ei mitenkään jaksa syödä joka päivä. Olenkin löytänyt kasvispainotteisesta ruokavaliosta sen oman juttuni. Maitotuotteilla ja pavuilla yritän kuitenkin pitää myös proteiinin saannin kohdallaan.